GINOL DOOSƊE TABITAL  PULAAKU
WINNDERE

Doosɗe jaɓaaɗe he batu kuuɓtidinngu he sosngo mayre, ñande
6 e 7 Siilo 2002  to Bamako (6 et 7 Janvier 2002  à Bamako Mali)

LELNGO

                                  NAATIRKA

TAƳRE 1 : Kuule kuuɓtidinɗe.

TAƳRE 2 : Paandale ngonka Tergal.

TAƳRE 3 : Njuɓɓudi e Gollal.

TAƳRE 4 : Fiyakuuji ngalu

TAƳRE 5 : Fiyakuuji nehdi

TAƳRE 6 : Mbaadi ngasnitordi

NAATIRKA

      Ngam yiɗde fandinde e sarde ndonaandi pinal Fulɓe, e yiɗɓe pinal         maɓɓe :

• Ɓennduɓe pellital, hiranɓe coriiji Afrik he heddaade he teddungal mumen he laawol ɓamtugol pinal maɓɓe, ngal ngannduɗaa ko kanngal wonin gooroondi neɗɗaŋkaagal neɗɗo, pellitii semmbinnde pinal fulɓe e ɗe Afriknaaɓe he ndeer
  
• pine winndere ndee.
  
• Alla he semmbe pinal e ɗemɗe maɓɓe, eɓe njokki ngotaagu maɓɓe, ɗaŋle egga hoɗta e keeri kalfaandi jaggitooɓe, ustaani semmbe maɓɓe.
  Annduɓe nafoore balloondiral e jokkoondiral hakkunde maɓɓe e hoɗdaaɓe, ɗuumaddi baɗɗagol, ngaal koɗdingal hakkunde maɓɓe e ɗiin leƴƴi. Sokluɓe ɓaŋnginde (lollinde) ngaddinaaji Fulɓe he keewal.
  

• Fellitɓe sarde ɓamtaare aadee duumotoonde. Ndentii to Bamako he batu kuuɓtidinngu, ñalnde 6 e 7 Siilo 2002 (6 et 7 Janvier  2002) cosii fedde winndere rewnde njuɓɓudi ɗee doosɗe.
  

TAƳRE  1 KUULE  KUUƁTIDINƊE

Kuulal 1 :  INNDE

       Sosaama hakkunde yimɓe tawtoraaɓe jaɓegol ɗee doosɗe, fedde
         wiaande : Tabital Pulaaku Winndere

Kuulal 2 : ÑIIƁIRDE

       Ñiiɓirde T.P.W. woni ko Bamako (Maali), kono ende waawi eggineede
         he kala nokku ɗo keweendi batu kuuɓtidinngu hawri.

Kuulal 3 : MAANDE

      Maande ndee ko natal ɗate winndere (kartal) ngal ngannduɗaa ina nataa   he maggal ngaari paliindi, mboomri pullo ina jannga deftere.

Kuulal 4 : FAYNDAARE : Fayndaare mayre ko "Kawren Toownen Pulaaku"

Kuulal 5 : HAPPU : Nguurndam Tabital Pulaaku Winndere, dottaaka.

Kuulal 6 : Edda mayre.

T P W wonaa fedde yiilotoonde ngalu, kono ko nde winndereyankoore.
T P W wonaa fedde dawriyankoore, ko nde udditaniinde kala pullo e jiɗɗo pinal Fulɓe, nde faltaaki gorko walla debbo, leñol, iwdi walla diine.

TAƳRE  ƊIƊAƁERE  PAANDALE  E NGONKA TERGAL

Kuulal 7 : PAANDALE

         Tabital Pulaaku Winndere, woni faandaare mum ko :

• Jannginde fulfulde e ɓamtude pinal Fulɓe.
  
• Newnude paamondiral ngaddinaaji Fulɓe ceertuɗi.
  
• Newnude ƴellitagol semmbe neɗɗaangu (runynjo neɗɗaagu), tawa ina
  semmbini gostondiral pine hakkunde leƴƴi ngenndi.
  
• Semmbinde jokkere enɗam hakkunde Fulɓe heen bannge e yiɗɓe pinal
  fulɓe oya bannge.
  
• Ɓamtude semmbe neɗɗaagu e kuuje (geɗe gume) rewrude he laawol     jannginde, nehdi, findinde, naatnude kesamhesamaagu karallaagal he     ndema e ngaynaaka, fitiramgolle, njeeygu e karallaagal mbaylaandi.
  
• Laartude laabi e peeje, mbele koɗdigal moƴƴal, jamjamal hakkunde
  leƴƴi, ina dañee.
  
• Sarde yila (hakkille) newnoowo dental Afriknaaɓe.
  

Kuulal 8 :  NGONKA TERGAL

         Ina waawi wonde tergal Tabital Pulaaku Winndere, kala pullo walla
         jiɗɗo pinal fulɓe, tawa ina jaɓɓii miijooji fedde ndee, ina fiya piye mum          lebbiyaŋkooje hono no ɗe ndottiraa he ndernderi mayre. Sifa naatgol e         dottugol piye, ko kuule ndeerndeere taƴata ɗum. Naatgol ngol laatotoo    ko he cate ngenndiiji walla he pelle seteeji doŋeyankooɓe.

Kuulal 9 : NGONKA TERGAL TEDDUNGAL

       Ina waawi wonde tergal teddungal,  kala neɗɗo gollaniiɗo leñol ngol,
         foti ko to senngo semmbe ɓanndu walla peeje moƴƴe gaddooje haa      Tabital Pulaaku Winndreyaŋkeewal yottoo he faandaare mum. 


TAƳRE TATAƁERE :  NJUƁƁUDI  E GOLLAL

Kuulal 10 : Jaale Tabital Pulaaku winndere ko:

• Batu kuuɓtidinngu
  
• Yiilirde gollotoonde (sinoore)
  
• Goomu Ballal
  
• Halfinaaɓe Ngalu
  
• Koolaaɗo gollorde ñiiɓde ndee.
  
• Goomu karalle
  
• Cate ngenndiije e peŋɗe duuɗe (doŋe)
  

Kuulal 11 :  BATU  KUUƁTIDINNGU

         Batu kuuɓtidinngu ko jaalal  ɓurngal toowde e nder Tabital Pulaaku
         Winndere, e ngal soomi :

• Nelaaɓe ngenndi e peŋɗe ɗanniyankooɓe cariiɗe he duuɗe (doŋe).
  
• Jagge yiilirde.
  
• Koolaaɗo gollorde ñiiɓnde.
  
• Nelaaɓe goomu ballal.
  
• Halfinaaɓe ngalu.
  

Kuulal 12 :  BAƊƊIIƊI BATU KUUƁTIDINNGU

• Batu kuuɓtidinngu taƴata doge mawɗe ɗe Tabital Pulaaku huccitanta.
  
• Ko kanngu lelnata ginol Golle Tabital Pulaaku winndere.
  
• Ko kannguToɗɗotoo jagge yiilirde gollotoonde.
  
• Ko kannguToɗɗotoo halfinaaɓe ngalu.
  
• Ko kannguToɗɗotoo eɓɓannde ngalu, goonɗina ciimtol hitaan
  deyankeewol ngol jagge yiilirde gollotoonde e ngol halfinaaɓe ngalu.
  
• Ɓaŋta kala ko feewti he nehdi.
  

Kuulal 13 :  GINOL BATU KUUƁTIDINNGU

         Batu kuuɓtidinngu ina jooɗoo laawol gootol e kala duuɓi ɗiɗi. Batu        heñaare, ina waawaa noddeede, tawa ko hooreejo ciinoowo fellitani         ɗum,  walla tawa ko 2/3 jagge ɗee ko ɗuum ngokkani, so hooreejo       dañaani noddude. Batu kuuɓtidinngu ina waawi noddude ɗum cukko hooreejo ɓurɗo duuɓi (keccuɗo e maɓɓe). Ko hooreejo lelnata toɓɓe      joɗnde nde. Batu kuuɓtidinngu noddaangu he ndii mbaadi ; 2/3 jagge
         tawaaɗe ko kawri, ina siinee. Pellite batu kuuɓtidinngu ƴettetee ko ɗo   keewal  jagge tawtoraaɗe ngoni. Toɗɗannde hooreejo ɗo woni fof, ko       ɗoon jaalnetee so potoondiralsuɓngo waɗii.

Kuulal 14 :  YIILIRDE

Yiilirde ndee ko nih lelorii :

• Hooreejo toɗɗetee ko he nder batu kuuɓtidinngu.
  
• Sukkuɓe hooreejo suɓaaɓe he cate ngenndiije.(Kala ngenndi ko neɗɗo gooto)
  
• Sukkuɓe hooreejo, suɓaaɓe he peŋɗe ɗanniyaŋkooɓe (Kala duunde ko
  neɗɗo gooto)
  
• Koolaaɗo gollorde ñiiɓirde suɓetee ko he batu kuuɓtidinngu.
  

Kuulal 15 :  MBAAWKA HOOREEJO GOLLOTOOƊO

• Ko kanko ardotoo batuuji kuuɓtidinɗi.
  
• Ko kanko dartoo, haa kuule ndeerndeere e doosɗe ɗooftee.
  
• Ko kanko wakkilaa ɓamtaare fedde ndee e jahrugol mayre yeeso.
  
• Ko kanko ñaawata fotde eɓɓannde ngalu.
  
• Ko kanko nootantoo fedde ndee, haɓantee nafoore mayre he kala
  waɗdu, foti ko to senngo ñaawooje walla ko to senngo ɓamtaare.
  Ko kanko noddata batuuji kuuɓtidinɗi, o suɓoo toɓɓe joɗnde nde.
  
• Ko kanko hollitta ciimti golle yiilirde gollotoonde to batu kuuɓtidinngu
  

Kuulal 16 :  Gollirde ñiiɓnde ndee, ardii ɗum ko :

       Koolaaɗo kuuɓal ñiiɓirde ndee, ko tergal cinoowal he nder yiilirde hee. Ina yiilda he makko golle ɗee ; tergal ngaluyaŋkewal e  terɗe ɗiɗi   goɗɗe karalle.

Kuulal 17 :  Mbaawka koolaaɗo kuuɓal ñiiɓirde ndee.

       Koolaaɗo kuuɓal ñiiɓirde ndee, ina wakkilaa he mum ɓamtude e   feewnude Tabital Pulaaku Winnwdereyakeewal.

• Ko kanko waɗɗinaa ndeenka njuɓɓudi alɗinorde fedde ndee e siinude
  toe jamiraaɗe gimmoriiɗe he hooreejo fedde ndee.
  
• Ko he makko fawii juɓɓingol golle ɗee fof.
  
• Ko kanko tamnaa jokkondiral duumingal hakkunde cate ngenndi e peŋɗe
  ɗanniyaŋkooɓe duuɗe e yiilirde toownde ndee.
  
• Ko kanko jaggata gollotooɓe he dow ɗowtagol njuɓɓudi eɓɓaaɗe ngalu gollotooɓe makko caggal jaɓgol hooreejo.
  

Kuulal 18 :  GOOMU BALLAL

       Ina sosaa he nder Tabital Pulaaku Winndereyaŋkeewal ;  goomu    hohooɓe, teddungal witeengu : goomu ballal. Ina wona tergal he     goomu ballal, kala neɗɗo mo gollal mum maantinii e ƴellitgol 
         pinal Fulɓe walla mo gollal mum teskaa he yottinde Tabital Pulaaku,
         he paandale mum. Doggol terɗe goomu ballal yuɓɓinta ɗum ko yiilirde,          caggal nde diisnii terɗe maggu.

Kuulal 19 :  MBAAWKA GOOMU BALLAL

        Ɓe ngonani ko laatingol ɗaɓɓaande yiilirde gollotoonde ndee, e     golle balloondiral goɗɗe kimmuɗe, ɗeen ngoni :

• Daranaade deeƴre e kisal e jam e nanondiral hakkunde leƴƴi.
  
• Daranaade no ngalu heɓirtee.
  
• Ɓe ngona jaalal guurngal, sara laamuuji e dente winndereyankooje
  

Kuulal 20 : HALFINAAƁE NGALU

       Halfinaaɓe ngalu, ɓe ndottaa ko he terɗe ɗiɗi. Ɗe ndaranoo yo rew        laawol limooje ngalu, ɓe mbaɗa ciimtol humpito he nder batu kuuɓtidinngu. Ɓe Laawɗina denndaangal laabi ɓamtaare he ɓetgol       ɓurngol yuumtude e yahdude he muuyaaɗe mayre.

Kuulal 21 :  GOOMUUJI  HARALLEEƁE

       Ina fawaa he goomuuji haralleeɓe, ngootu heen fof he keeriindi mum,   nde yuɓɓinta he les njiimaandi gollorde ñiiɓnde ndee, golle        kuccanaaɗe ɗee :

• Semmbinde jokkondiral hakkunde Fulɓe e yiɗɓe pinal fulɓe.
  
• Daranaade jaajnugol saareyaŋkaagu(runynjo) Fulɓe he rewrude he
  pinal e ɗemngal e daartol, heen bannge. E ɓamtude faggudu e renndo he rewrude laawol jaŋde e heɓlo, oya bannge.  So tawii ko Goomuuji haralleeɓe ko nayi (4) :
  
• Goomu Ɗemngal.
  
• Goomu Pinal.
  
• Goomu jokkondiral e softeende (welnere).
  
• Goomu ɓamtaare.
  

Kala ngenndi ina foti toɗɗaade neɗɗo gooto he nder goomu kala.

Kuulal 22 :  GOOMU  ƊEMNGAL

Waɗɗii ngu ko :

• Luggiɗinaade he wiɗtooji ngoroondiyaŋkooji, pawiiɗi he dow golloraade ɗemngal Fulfulde, e nder ngaddinaaji maggal ceertuɗi, kaaleteeɗi he nokkuuji ceertuɗi.
  
• Laarde laabi e peeje, daɗɗooje njuɓɓudi golle, ndi ina woodtiɗina ɗemngal fulfulde tawa ko he laawol binndol.
  
• Laatinde ngootaagu alkule, sellinde mbinndiin ɗemngal fulfulde.
  
• Newnude waawde jaaɓnude ɗemngal ngal, karallaagal kesal, pawingal he humpito e jokkondiral.
  Jannginde tariindi sato he ɗemngal fulfulde.
  
• Jannginde fulfulde, tawa ko e fulfulde, kadi ngal huwtoree he ceŋɗe fiyakuuji nguurndam.
  

Kuulal 23 :  GOOMU  PINAL

Waɗɗii Ngu ko :

• Newnude wiɗto ngoroondiyaŋkeewo feewtungo  he seŋngo daartol
  iwdi  aade e gannde neesuyaŋkooje aduna.
  
• Jaalnude pinal Fulɓe he denndaangal yimɓe mum, haa teeŋti he
  ñeeñɓe e naalaŋkooɓe e siŋkooɓe e joom fitiramgolle en e diineyankooɓe ekn....
  
• Huccitinde yilaaji Fulɓe e yiɗɓe pinal fulɓe, he wuurtinde neɗɗakaagal 
  Fulɓe  he banngeeji ɗii fof.
  

Kuulal 24 :  GOOMU  JOKKONDIRAL E COFTINGOL

Fawaa he maggu ko :

• Fandinde loowdi njuɓɓudi karallaagal jokkoondiral pooccingal, ngam      yultiindirde
  
• jokkoondire e sarde njuɓɓudi jeewte, ko noon neh kadi mbele jokkoondiral   terɗe gonɗe he fedde ndee, ina laatoo, haa teeŋti to bannge hirjo e humpito e heɓlo.
  
• Etaade Yiitude gollorɗe e kuwtorɗe gaaci e peeje gollorteeɗe mbele       fanndungo jokkondiral kesal, ina laatoo tawa ko he cuɓagol.
  
• Etaade lelnude njuɓɓudi caroori eeraango jolooji he caloka (rajo) walla    ayaawo habrirde (téléɓision) he nder renndo hoɗo fulɓe.
  
• Etaade yuɓɓinde he deggoondiral nder kala tuma mbo yaajeende woodi, pijirlooji, koolol, jeewte ekn...
  

Kuulal  25 : Goomu  Ɓamtaare Faggudu e Renndo

waɗɗii ngu ko :

• Ɗaɓɓude dañirɗe ngalu e gollorɗe coklaaɗe he ɓamtugol faggudu
  yahdundu  he ɓamtaare renndo Fulɓe.
  
• Waɗde doggol dille galɗinooje walla dille pawiiɗe he kaɗtanɗe Fulɓe.
  
• Wallude Fulɓe hesɗitinde gollorɗe mumen, mbele eɗe njahda he aduna hannde oo e wallude ɓe he ndeenka ngalu maɓɓe, e wallude ɓe he feewnitanaade baylagol gollal jaakoraangal ngal.
  

Wallude ɓe mbele faggudu maɓɓe ina yeña ɓeydoo he jeñcingol.

• Semmbinde finaatawaa ndonaandi fulɓe e jokkiindirde fulɓe e ngal       finaatawaa aadee.
  
• Huuɓtidinde e yaawnude jaŋde sukaaɓe worɓe e rewɓe .
  
• rokkude faayiide e ɓamtude leɗɗe cafrorɗe gadane, ɗe finaatawaa fulɓe, e naatnude ɗe he nder cafrorɗe kese e yilaaji fulɓe.
  
• ittude caɗeele renndo, kaɗooje nanoondiral e deeƴre e nder enɗam ɓesngu, leeltinooje timmal potoondiral hakkunde debbo e gorko he golle, ngaddooje  kadi  nguyka e bañoondiral e seyɗanaagal sukaaɓe.
  
• Suusnude jokkere enɗam gooŋɗunde, sosoore balloondiral hakkunde fulɓe.
  
• Softinde sosngo pelle, ɗe ngonaa laamuyankooje (ong) e denndangal pelle baɗɗiiɗe he danndugol renndo, ko waino booñuuji faabo enɗam
  e cellal eknh..
  
• watɗtude yila, woto jokkore enɗam hakkunde Fulɓe wota lohnunde yoga he seteeji , nde uddoo. Alaa yo heddo pamoondiral hakkunde fulɓe e leƴƴi   goɗɗi ɗii.
  
• Kuulal 26 : Goomuuji Ngenndiiji e peŋɗe duuɗe
  

       Goomuuji ngenndiiji e peŋɗe duuɗe, potndaa ko he ngenndi,
         (hono no ngootiri he  Afrik).

Kuulal 27 :

         Kala goomu ngenndi walla peŋɗe duuɗe, ina ɗaɓɓaa nde yuɓɓinta         dente mum, e golle mum, tawa yeebaaki ngonka mum he Tabital      pulaaku, kadi rennda feere e faandaare e Tabital Pulaaku Winndere he golle maggal. E nder ngenndi ko goomu ngootu         woodata, ko noonne kadi he nder duuɗe ko penngal gootal woodata, tawa wonaa nde Afrik.

Kuulal 28 :

         Goomuuji ngenndiiji e peŋɗe duuɗe, ina poti jokkondirde e          wostoondirde pine hakkunde majje e dente goɗɗe, ɗe ndarna         balloondiral he pelle ɗee fof, haa teeŋti hepelle daraniiɗe pinal e jokkere enɗam e deeƴre.

TAƳRE  4  KUULE NGALU

Kuulal 29 : Dañirɗe jawdi

         Dañirɗe Tabital Pulaaku Winndere ; ko piye hitaandeyankooje       dottaaɗe he batu kuuɓtidinngu. Piye hitaandeyaŋkooje, ina poti naatde           caggal lebbi tati nde eɓɓannde ngalu suɓaa. Tabital Pulaaku Winndere, ina jaɓa dokkee balle e ndonu.

Kuulal  30 :

       Eɓɓannde ngalu waɗta ɗum ko yiilirde he tuugnagol he ngooroondi he coftale juɓɓinaaɗe he golle ɗe batu kuuɓtidinngu jaɓi. Hooreejo yilirde    gollotoonde (siinoore) ko kayre yamirta eɓɓannde ngalu, immoraade        he yamiroore koolaaɗo ñiiɓirde ndee, Ko kanko defii waɗdu mayre he    yeeso batu kuuɓtidinngu.

Kuulal 31 :  LAAFAANDI (NJEYAANDI)

         Laafaandi (njeyaandi) Tabital Pulaaku Winndere, woni ko e les       njiimaandi koolaaɗo kuuɓal ñiiɓirde gollotoonde ndee, ko kanko       defaa ndeenka njuɓɓudi mayri he les njiimaandi koroowo ngalu.

TAƳRE 5 KUULE NEHDI

 Kuulal 32: Juumre 

   Ina jaggiree ko juumre haandunde he nehdi, kala tergal walla terɗe       jaɓɓuɗe kuule doosɗe walla ndeerndeere Tabital pulaaku winndere.

 Kuulal 33 : NEHIRƊE

         Kuule nehirteeɗe, ina ciinee ko aldaa he leeɓte gimmoriiɗe he

         ñaawirde, ɗeen ngoni :

• Jeertineede.
  
• Waawneede he yaafnaade.
  
• Pawe ceede walla gollineede.
  
• Geddeede (yoweede).
  
• Yaltineede.
  

         ko Kuule ndeerndeere laɓɓinta tonngi e sifa no ndii nehdi siinirtee.      Geɗe nehirteeɗe ƴettetee ko he gomuuji ngenndiiji eɗi peŋɗe duuɗe,   so wonaa taw ko he sifa keeriiɗohe oon sahaa yottinoyee he batu        kuuɓtidinngu. Nehdi yimɓe yiilirde Tabital Pulaaku Winndereyaŋkeewal,      fawaa ko he koolaaɗo ñiiɓirde gollotoonde ndee. Ko kayre taƴata          sifaaji no o ñaawirtee he tolno ndeen fotde, walla he mbaadi sifa majje he batu kuuɓtidinngu.

TAƳRE 6 : KUULE GASNITORE

Kuulal 34 : Naatde he Gollal

         Ɗee doosɗe puɗɗetee goolloreede ko tuggude ñande 7 Siilo (Janvier)     2002, ɗe mbaawatee wayleede tan ko he nder batu kuuɓtidinngu.

Kuulal 35 : Ɓuccugol (Peewnitgol e baylugol)

         Peewnitgol e baylugol doosɗe Tabital pulaaku winndereyaŋkeewal          waawta laataade, ko so tawii 2 / 3 jagge yiilirde Tabital Pulaaku   Winndre, cuɓaaɗeɗee, ɗaɓɓi ko ɗuum.

Kuulal 36 : Ɗemɗe Gollorteeɗe

         Ɗemɗe gollorteeɗe he nder Tabital Pulaaku Winndreyaŋkeewal ko :

1) Fulfulde     2) Faransee     3) Anngelee

Kuulal 37 : PUSGU

         Pusgu Tabital Pulaaku Winndere sellata ko he batu kuuɓtidinngu noddiraangu nde ɗuum, tawa kadi ko ɗuum tan ngu noddiraa he dow    yamiroore koolaaɗo ñiiɓirde gollotoonde ndee,  walla tawa 3 / 4 terɗe mayre ɗaɓɓi (ngokkanii) ko ɗuum. Ko kaŋngu taƴata no ngalu mayre         firlitirtee.

Kuulal 38 : Peeje Gollorteeɗe

       Ko kuule ndeerndeere laɓɓitinta no peeje gollorteeɗe no ciinirtee,
         he dow gollingol doosɗe Tabital Pulaaku winndereyaŋkeewal.

Ɗe  njaɓaama to Bamako nyande 7 Siilo (Janvier) 2002 Batu  Kuuɓtidinngu.

njeñcudi  batu  kuuɓtidinngu wonande Tabital Pulaaku  Winndere to bamako 2002.