Koode ciirtotooɗe

Winndannde men fa’ti ko e koode ciirtotooɗe. Heewii ko nji’-en e nder jamma niɓɓo, walla nih hay e lewlewal hoodere ina siirtoo, ina suma, ina tiindii lesdi. Ina waa sahaaji nih yimɓe na kula no feewi, ina kaala heen haalaaji i ngalaa o pawii, i njooaaki o tiii. Won heen nih ndeen e yontaaji ɓennuɗi, so hoodere siirtiima, ngonata ko e ɓuucaade toni mum en, ngona e wi’de, won laamɗo maayi, walla won ganndo mawɗo yani, yalti aduna. ɗuum wonaa goonga, sellaani, alaa o fawii.

Won heen sahaaji, ko yettotoo leydi, suma ko heewi yande ko e lakde, walla nih pittaali mboomoo heen.
Mbaɗte hakkillaaji noon, koode ɗe ina ciirtoo ko heewi e jammaaji, eɗe ɓurondiri mawnugol, won heen ko tokoose, teskinaani no feewi, ina heen ko mawɗe , laaɓtuɗe sanne. Kono, koode ɓuri waawde siirtaade fof ko e lewru men juko ( Août ).

So en njawtii haalde ko fa’ti e koode cumooje, payen jooni e ko ɓuri hulɓinaade ko. Ina woodi e nder asmaan he geɗe goɗɗe, ɓurɗe hulɓinaade, ɗum ko kaaƴeeje mawɗe no feewi, ina lummboo e weeyo he, kono, kanyje ɓuri juutde e mawnude, ɗe ngoni ko hakkunde hoodere yumma njanaare e mbannduure. ɗeen geɗe mbi’etee e tuubankoore ko Astéroîde e Météorite, ɗe ngoni ko e lofu sera naange, won heen, mawnugol mum en ina wona Km, ina yaha haa 200 Km, eɗe njiiloo sera naange, eɗe ngoɗɗi  nge fotde 300 haa 500 miliyon Km. Kala heen ɓoccitiinde, e nokku mum, fa’i leydi, bonnat bonannde bonnde, ɓuri bommbo Heeroo Siimaa e Nagaa Sakii bonde, bommbo mo Amerik en mbeddinoo njalnde 06 / 08 / 1945 to Heeroo Siimaa, to Jappon.

Kaaƴe ɓutte, ɓurɗe hulɓinaade
(Astéoîde, météorîte )

Een njoofnira winndannda men nde e ko jogori arande aduna o ko, e hitaande 2036; Geɗe kaalaten ɗo ɗe fof, ko ɓuri hulɓinaade heen fof ko Astroîde jogorɗo felɓondirde e leydi he, hitaande 2036. Njaajeendi mayre maa won 400 m. Ko ɗum sokla annduɓe koode fof, ngati so nde yettiima leydi ndi, bonnat sanne. Ko e hitaande 2004 annduɓe koode njiiti nde. Bonannde mayre noon maa tolnoyo e 20.000 bommbo beddanooo Heeroo Siimaa